28 marras Näkökulmia kouluverkkoselvityksiin
Ottaako kouluverkkoselvitys kantaa myös tulevaisuuden muuttuviin tilatarpeisiin?
KOULU, moduulikoulu, parakkikoulu, paviljonkikoulu, konttikoulu, vuokrakoulu, väistökoulu, siirtokoulu – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mutta olipa koulurakennus millainen tahansa, niin sen tarkoitus on taata opinpolulla taapertaville terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.
Ikävä tosiasia on, että monissa kunnissa ja kaupungeissa tämä ei kuitenkaan toteudu mm. koulurakennusten huonon sisäilman aiheuttamien ongelmien takia. Kouluverkkoselvityksillä pyritään kartoittamaan kokonaiskuvaa siitä, millaisia koulutiloja tulevaisuudessa tarvitaan ja missä niiden pitäisi sijaita, jotta ne olisivat väestönkehityksen kannalta optimaalisissa sijainneissa. Onko esimerkiksi vaarana, että tänään kovalla kiireellä ja touhulla rakennettu uudisrakennus jää nököttämään paikoilleen, kun kyläkeskus näivettyy sen ympäriltä vai osataanko tulevaan varautua jo etukäteen?
Kouluverkkoselvityksen vaihtoehtoja tarkasteltaessa kannattaakin vertailla myös sellaisia tekijöitä ja arvoja, jotka eivät ole suoraan taloudellisesti laskennallisia. Esimerkiksi millaisilla ratkaisuilla saavutetaan tilojen parempi toimivuus ja monikäyttöisyys myös tulevaisuudessa? Voidaanko uudisrakentamisella välttyä sellaisilta riskeiltä, joita pelkillä perusparannuskorjauksilla ei voida poistaa?
Otetaanpa yksi esimerkki viime kesänä toimitetuista kouluista. Eurajoen Sydänmaan koulusta paljastui laajalle levinnyt lattiasienikasvusto, joka oli lahottanut rakennuksen alapohjaa ja alimpia hirsikerroksia. Vaurioiden korjaaminen arvioitiin kustannuksiltaan korkeaksi ja lopputulokselta kuitenkin epävarmaksi. Ratkaisu oli, että vanha koulurakennus purettiin ja uusi moduulikoulu tuotiin samalle paikalle saman kesän aikana ennen koulun kesälomien päättymistä. Samalla korjattiin sellaiset rakennustekniset puutteet, joita vanhassa koulurakennuksessa oli.
Lähtökohtaisesti kuitenkin raha ratkaisee, joten eikö sen sijoittaminen kannattaisi miettiä kokonaistaloudellisuuden ja rakennuksen elinkaaren kannalta? Eikö olisikin kannattavampaa hankkia suoraan sellaiset tilat, jotka palvelevat myös tulevaisuuden muuttuvissa tilantarpeissa?
Koska kukaan ei pysty varmuudella ennustamaan tulevaisuutta, kannattaa pyrkiä varautumaan mahdollisimman hyvin muuttuviin tilantarpeisiin. Kouluhankesuunnitelmien muotisanaksi noussut ”muuntojoustavuus” ei tarkoita pelkästään koulun sisätilojen, kuten luokkahuoneiden tai muiden opetustilojen, muunneltavuutta väliseinien tai liikkuvien kalusteiden avulla. Kokonaisen tilakokonaisuuden muuttaminen lisäämällä tai poistamalla esimerkiksi opetustilamoduuleita, jotta saadaan tarpeita vastaava tilaratkaisu, on todellista muuntojoustavuutta. Rakennuksen siirtäminen paikkaan, jossa sitä aidosti tarvitaan, on todellista elinkaariajattelua.
Päätyypä kunta tai kaupunki kouluverkkoselvityksessään mihin tilaratkaisuun tahansa, on se varmasti oikea, kunhan lopputuloksena lapset saavat terveen ja turvallisen oppimisympäristön, koulun henkilökunta saa modernin ja käyttäjäystävällisen työympäristön ja myös oppilaiden huoltajille on tarjolla jotakin: mielenrauhaa.
Kirjoittaja
Helinä Martti
Markkinointikoordinaattori, Teijo-Talot Oy